Astuisit näihin kenkiin 
               hetkeksi
   Kokisit jokaisen pettymyksen
      Hylkäämisen, yksinjäämisen
   Kerta kerralta kerran jälkeen 

Näkisit miten pimeäksi maailma voi
muuttua
        Ja ettei katuvaloja kukaan ole laittanut 

Kulkisitko nämä kengät jalassa
jalat rakoilla 
                 Elimistössä voimakas tulehdus 

Joka kerta toiveesi väkivalloin 
    muserrettaisiin r-i-k-k-i

Sinähän vain sanoisit itsellesi mielessä 
       'kaikella on tapana järjestyä'

Kun ajatukset täyttäisi loppumaton syyllisyys 
       olo, että kohta joku rankaisee
Laskisitko edelleen rauhallisesti kymmeneen sisäänhengityksiäsi 

Näissä kengissä kulkiessa 
valitsisitko todella aina sen, 
   mikä  sinusta nyt olisi parasta
voimasi olisivat vähissä
etkä näkisi huomispäivää

Sinä kai vain miettisit kaikkea hyvää 
    - Aina pitää ajatella positiivisesti

Mieli raiskattuna 
                   Ruumis raiskattuna 
Ja kai yha miettisit miten arvokas on 
   elämä
Ruumis ja keho häpäistynä,
Liattuna, 
       Saastaisena,
Kunnioittaisitko ja olisit vahingoittamatta 

Ota nämä puristavat kengät 
                Psykoositasoinen ahdistus, 
     viha ja syyllisyys
Lapsuudessa polttomerkitty 

Kulje jokainen kilometri,
      Elä läpi jokainen rakko 
 
Sen jälkeen voit ilomielin kertoa, miten minun pitäisi elämäni elää